Taidehistorian tunti: Myöhäisgotiikka

Gotiikan uudistajista tulee ensimmäiseksi mieleen Italia, ja Giotton hienot maalaukset 1300-luvun alusta. Nyt Berliinissä on erinomainen mahdollisuus tutustua Gemäldegalerien laajassa näyttelyssä saksalaiseen myöhäisgotiikkaan. Saksalainen gotiikka ei tämän näyttelyn perusteella kalpene lainkaan Italian taiteen rinnalla. Saksalla on myös oma tärkeä roolinsa Suomen kirkollisessa taiteessa ja arkkitehtuurissa.  

Berliiniläisen uusgotiikan arkkitehdin Karl Friedrich Schinkelin kuvitteellinen maalaus goottilaisesta katedraalista joen rannalla, 1813. Berlin State Museums, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=24541771

Gotiikka on taidehistorian tyylimäärittely, joka ajoitetaan hiukan alueittain vaihdellen 1100-luvulta aina 1500-luvulle.  Ajan taide liittyy keskeisesti uskontoon. Katoliseen kirkon katedraalit esineistöineen muodostivat kokonaistaideteoksen, gesamtkunswerkin kuten ilmiötä näyttelyssä kutsutaan. Euroopassa reformaatio merkitsi loppua gotiikalle. Näyttely kertoo myös, että aikojen ja arvostusten muuttuessa ajan esineistöä alettiin kerätä. Yksityisten ruhtinaiden kunstkamerat muuttuivat museoiksi ja hienoin säilynyt esineistö on yleensä museoissa. Museoissa esineet menettivät aiemmin uskonnollisen kontekstinsa ja ovat irrallaan muiden taideteosten kokonaisuudesta.

Näin on myös Suomessa. Ruotsin valtakunnan reformaatiossa rahallisesti arvokkain esineistö tukevoitti kruunun kassaa. Jäljelle jäivät kuitenkin kirkkorakennukset ja puuveistokset. Eniten veistoksia on tallella Kansallismuseossa ja sen jälkeen ilmeisesti Turun ja Tampereen museokeskuksissa. Vielä on kuitenkin Varsinais-Suomessakin seurakuntia, jotka säilyttävät puuveistoksiaan (joita meillä nimitetään keskiaikaisiksi puuveistoksi) kirkkojen ullakoilla tai pihavajoissa.

Puuveistos (koivu) Kansallismuseon kokoelmista. 1421-1430. Finna


Suomen oma pyhimys, piispa Henrik polkee veistoksessa surmaajaansa Lallia. Asikkalan Pyhä Henrik. 1400-luku. Finna, Museokeskus Vapriikki

Saksaan uusi tyyli levisi Hollannista 1430-luvulla. Valo ja varjo, keho ja tila esitettiin uudella tavalla. Neitsyt Mariaa ei enää esitetty veistoksissa eteerisenä hahmona, vaan kuten näyttelyssä luonnehditaan, molemmat jalat tukevasti maan pinnalla.Näyttelyn nostaa myöhäisgotiikan merkittäväksi muutoksen ajaksi - siirtymäksi nykyaikaan. Epäilemättä myöhäisgotiikan innovaatiot vaikuttavat edelleen kuvataiteessa.

Vaatetus, draperia oli veistoksissa tärkeä ja se veistettiin taidokkaasti. Ihminen viitan sisällä oli realistinen, mutta hulmuava viitta erotti hahmon maallisesta ihmisestä

Michel Erhart, Jumalanäiti, Ulm, noin 1480, © Staatliche Museen zu Berlin, Skulpturensammlung und Museum für Byzantinische Kunst / Antje Voigt


Usein taideteokset koostuivat useamman taiteilijan ja taidemuodon kokonaisuudesta. Alttaritauluja tekivät yhdessä maalari, puuseppä ja kaivertaja. Taiteilija-käsityöläisten yhteistyö lisäsi uusien ideoiden leviämistä Euroopassa. 

 

Kuva näyttelystä. St. Gereonin alttari, Kölnin mestari, noin 1410-1420

Porvariston vaurastuminen johti ylellisyystuotteiden kysynnän nousuun. Taidetta alettiin tuottaa muuhunkin kuin uskonnollisiin tarkoituksiin. Kiinnostavia teoksia ovatkin ensimmäiset maalliset muotokuvat ja maisemat.

Mornaun mestari. Mieshahmo, Etelä-Saksa (Baijeri), noin 1470–1480, © Staatliche Museen zu Berlin, Kupferstichkabinett / Galerie Arnoldi-Livie, München

Millainen oli 1400-luvun Saksan rakennettu ympäristö? Bambergista on säilynyt sarja piirustuksia, joiss kuvataan alueen topografiaa ja rakennuksia. Kuvat ovat ensimmäisiä, joissa aiheena on maisema ja rakennettu ympäristö. Asunnot ja työpajat olivat matalissa ja osin puurakenteisissa taloissa Regniz-joen rannalla. Maisemaa hallitsi MIchelsbergin bebediktiiniluostari.  Bamberg workshop, mahdollisesti Wolfgang Katzheimer. Noin 1480


Albrecht Dürer, Mylly, Nürnberg, 1489 tai 1494, © Staatliche Museen zu Berlin, Kupferstichkabinett / Jörg P. Anders



Näyttely nostaa esimerkkinä Konrad Witzin Marian ilmestys -teoksen uutena mullistavana maalauksena. Maalauksessa ei ole perinteistä kuvastoa, vaan nyt on käytetty ajalle uudella tavalla valoa ja varjoja ja uusia Hollannista omaksuttuja konsteja. 


Konrad Witz, Marian ilmestys, Basel, noin 1440, © Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg / Georg Janßen

Maalaustaide ei liittynyt vain kaksiulotteisiin teoksiin, vaan veistoksen olivat lähes aina maalattuja. Vasta myöhemmin tekijät kuten Tilman Riemenschneider jättivät veistoksensa maalaamatta. Niiden vaikuttava kaiverrustyö kuitenkin korvasi tehokeinona maalauspinnat

Tilman Riemenschneider, Apostoli Luukas, Münnerstädter Altar, Würzburg, 1490–1492, © Staatliche Museen zu Berlin, Skulpturensammlung und Museum für Byzantinische Kunst / Antje Voigt

Valoa alettiin kuvata eri tavalla, kuten Karlsruhen Passio-alttaritaulussa. Kristuksen kärsimysnäytelmän kuvissa päivänvalo vaihtuu tarinan edetessä. Kehitys johti ensimmäisiin maisemamaalauksiin. Näyttelyssä on esillä Albrecht Dürerin maalaus myllystä Pegnitz -joen rannalla. Vesivärimaalauksessa maisema ei enää vain tausta, vaan nousee maalauksen keskiöön ja aiheeksi. 

Ihmiskuvaukseen tuli mukaan tunne. Ihmiset maalauksissa eivät enää kuvanneet vain tapahtumaa, vaan myös tapahtumaan liittyvää tunnetta. 

Keskeistä myöhäisgotiikan uusien ideoiden ja tyylin leviämiseen oli 1400-luvun lopussa laajasti käyttöön otettu painotekniikka, graafinen taide. Tämä johti kuvien ja tekstien laajamittaiseen "vapautumiseen" ja levikkiin. Näyttelyssä on esillä useita graafisen taiteen vedoksia, mm. Düreriltä ja hieno Gutenbergin kuvitettu Raamattu – enää käsikirjoituksia ja kirjoja ei kuvitettu käsin, vaan tekstin ohella myös kuvat painettiin. 

Gutenbergin raamattu, Mainz, 1454, © Staatsbibliothek – Preußischer Kulturbesitz


Kuva näyttelystä

Gemäldegallerien näyttely on poikkeuksellinen laadukas ja uutta esille tuova. Esillepano on harkittu. Tässä näyttelyssä oli ehkä paras koskaan tapaamani museovalaistus. Jos myöhäisgotiikka oli valon ja varjon taidetta, niin Berliinissä se on saanut arvoisensa esillepanon.

Näyttelyyn tuli varata ennakkoliput. Vaikka käytäntö johtuu koronasta, niin tällaiseen näyttelyyn se sopi hyvin. Missään ei ollut ruuhkaa ja objekteihin pystyi tutustumaan kaikessa rauhassa ilman tungosta.

 

 

Spätgotic - Aufbruch in die Neuzeit, 3.10.2021 saakka

Gemäldegalerie, Kulturforum

 

Luettelo 360 sivua, 215 valokuvaa, englanti ja saksa

Kommentit