Kylmää sotaa esittelevä museo Unter den Lindenillä

Unter den Lindenille on avattu Kylmän sodan museo, Cold war museum. Ensimmäisenä pohtii, että  onko tästäkin aiheesta tarve tehdä museo. Ehkä on, onhan ajanjakso erityisesti jaetussa Berliinissä keskeinen osa kaupungin historiaa. Ja itseasiassa vastakkainasettelu ja sota on Ukrainan vuoksi taas ajankohtainen.

Museossa on esillä VR-esitys Itä-Saksan rajavartijan paosta Länsi-Berliinin puolelle, hiukan ennen muurin rakentamista. Hän loikkasi suoraan piikkilankaesteen yli länteen. Näyttelyn mukaan pakolainen ei koskaan sopeutunut uuteen elämään, vaan tarkkaili selustaansa kostoa peläten ja murehti itään jääneitä sukulaisia

Museo mainostaa itseään virtuaalisuudella, interaktiivisuudella ja näyttävyydellä. Jos edellisessä blogissa esitellyn Deutschlandmuseumin kohderyhmä olivat matkailijat, koululaisryhmät ja perheet, niin täällä kohderyhmä on ikähaarukaltaan laajempi. Turistit ovat kuitenkin täälläkin keskiössä. 

Deutchlandmuseossa oli esillä vain muutama esine, täällä objekteja on jonkin verran enemmän. Kumpikaan museo ei ole siinä mielessä museo, että ne ilmeisestikään eivät kerää kokoelmaa. Enemmänkin tällaiset museot toimivat näyttelytilana.

Unter den Lindenille on muuten avattu myös italowesterneistä tutun Bud Spencerin museo. Siellä on ole kuitenkaan käynyt.

Visuaalisesti tyylikkään museon virtuaalisuus ja interaktiivisuus on viety sen verran pitkälle, että esineille ei ole mainittavammin tekstejä, vaan tekstit ja AR-sovellukset avataan omalla puhelimella QR-koodi lukien. 

QR-koodi avaa monessa näyttelyn osiossa 3-D -mallin, jota voi pyöritellä puhelimen ruudulla. Tässä Apollon kuuhunlaskeutuja. Alin kuva kuvakaappaus puhelimesta, muut näyttelystä

Ainakin se hyöty vitriinien esinetekstien poisjättämisetä on että esillepano saadaan tyylikkäämmäksi. Erityisesti näyttelyn pienet upotetut laatikkovitriinit toimivat omalla tavallaan esinetaiteena, hiukan Juhani Harrin teosten tapaan. Radioaktiivisuuden mittaukseen liittyvää esineistöä näyttelystä

Ylemmän kuvan vitriinin yhden esineen QR-koodin skannaus kertoo objektin olevan Geiger-mittari. Puhelimen hyödyntäminen oppaana mahdollistaa  näyttelytekstien helpon saavutettavuuden useammalla kielellä. Alempi kuva kuvakaappaus puhelimesta

VR-kypärien kautta pääsee Berliiniin juuri ennen muurin rakentamista. Esillä on sijoitettu näytelty episodi rajavartijan loikkaamisesta länteen. Ohjelman käynnistyttyä siirtyi rajavartijan nahkoihin (jos tällaista termiä voi käyttää) vartioimaan piikilankaa kylmän sodan rajalle. Tällaisten VR- sovellusten tai metaversumin voi ennustaa lisääntyvän museoissa, sen verran vaikuttavia ne ovat. Käyttöliittymälasit ovat kuitenkin vieläkin aika epämukavia. Joka tapauksessa museon VR-loikkaus oli minulle näyttelyn osioista ainoa, joka jätti vahvemman muisti- tai tunnejäljen.

Aiemmassa työpaikassani Turussa tulee uutta historian museota työstettäessä epäilemättä olemaan paljon käyttöä jo muutaman vuoden tutkimustietoon perustuen rakennetulla Turkua ennen vuoden 1827 suurpaloa esittelevällä 3D-virtuaalimallilla. Tuollaisessa on valmiina ainutlaatuinen alusta, johon rakentaa tarinoita.

Kosketusnäyttöjen käyttö Cold war museumissa on viety huippuunsa, tekstiä ja kuvaa voi vierittää esiin ja liikkuvaa kuvaa löytyy runsaasti. Kylmää sotaa lähestytään pääsääntöisesti lehdistön ja muun median aikalaisaineiston avulla. Kokonaisuudesta tuleekin visuaalisesti jossain määrin mediamuseon vaikutelma, kuten esimerkiksi Washingtonin jättimäinen Newseum-museo.

Näyttelytilaa on kahdessa kerroksessa 1600 m2. Teemaa lähestytään mm. vakoilusta väestönsuojeluun ja urheilu- ja avaruuskilpailuun. Aineistoa on paljon ja kokonaisuus paikoitellen hajoaa.

Kaksinpelattava lentopeli ei ollut vielä käytössä

Museoissa on pitkään arveltu, että matkapuhelimet tulevat näyttelyissä korvaamaan äänioppaat tai esinetekstit. Tämä museo on jo aika lähellä tällaista tilannetta. Näyttelyyn toki pystyi tutustumaan näyttöjä vierittäen tai videoklippejä katsoen, mutta aika moni näytti skannailevan myös QR-koodeja. Itsekin tein niin, koska vaihtoehtoa ei ollut, jos esineistä halusi lisätietoa.

Kännyköiden käyttö näin edellyttää (ainakin muualta kuin Euroopasta tulevien matkailijoiden osalla) wifin käyttöä. Lippukassalla myös suositeltiin liittymään museon ilmaiseen verkkoon. 

Museo on avoinna vuoden jokaisena päivänä lukuun ottamatta jouluaattoa.

Museon mainos Potsdamer Platzilla