Mies Van der Rohen Uuden Kansallisgallerian rakennuksen korjaustyö valmistunut

Aika usein tulee käveltyä Kulttuurifoorumin tienoilla. Alueella on hienoja museoita ja Hans Scharounin suunnittelemat Berliiniin filharmonikkojen konserttitalo ja Kansalliskirjasto. Näihin pääsee myös sisälle kurkistelemaan hienoa arkkitehtuuria. Sen sijaan Ludwig Mies van der Rohen Uusi Kansallisgalleria on ollut pitkään remontissa.  Nyt Kansallisgallerian korjaus on valmis, joskin käyttöön se otetaan vasta syksyllä 2021.

Ludwig Mies van Der Rohe ja Uusi Kansallisgalleria. Postimerkki. Deutsche Bundespost Berlin https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=4571455

Rakennuksen arkkitehtuuria on ainakin Saksassa luonnehdittu ”klassiseksi modernismiksi”. Süddeutche Zeitungin kriitikko luonnehti rakennusta (30.4.21) Ludwig Mies van der Rohen uran kokoavaksi pääteokseksi. Arkkitehtuurissa hän nosti esiin viittaukset Peter Behrensin ja Karl Friedrich Schinkelin arkkitehtuuriin (korotettu sokkeli, avautuminen kaupunkitilaan, pylväät, kasettikatto).

Uusi Kansallisgalleria toukokuun alussa 2021. Rakennuksen edustalla on vielä rakennusaikainen tilapäinen verkkoaita

Korjaustyön ajalle rakennuksen työmaa-aitaan oli laadittu tyylikäs valokuvanäyttely rakennuksen vaiheista. Tämän tekstin historialliset kuvat ovat otoksia aidan kuvista, kuvattu vuonna 2019

Toukokuu 2021

Neues Nationalgallerie on modernismin arkkitehtuurin yksi tunnetuimmista teoksista. Museorakennus rakennettiin vuosina 1965–1968 Länsi-Berliiniin, aivan muurin kupeeseen. Rakennus on van der Rohen viimeinen itsensä loppuun saattama rakennus, ja ainoa hänen teoksistaan Berliinissä. Keskeinen Bauhaus-vaikuttaja oli asunut pitkään Amerikassa, mutta Berliinin johto kutsui hänet suunnittelemaan uutta kansallisgalleriaa. Uusi Kansallisgalleria ja Kulturforumin alueen muut instituutiot vertautuivat silloisen Berliinin poliittisessa ilmastossa itäpuolen Museuminseliin, jossa sijaitsi muun muassa Schinkelin Altes Museum.

Korjaustyötä on johtanut David Chipperfieldin toimisto. Hanketta veti toimistossa Martin Reichert. Toimisto on suunnitellut Berliinissä paljon, ja sillä on myös ollut Museosaarella isoja suunnittelutehtäviä. (Näistä James-Simon-Galleriasta erillinen teksti tässä sarjassa).

Suunnittelutehtävänä oli säilyttää peruskorjauksessa ”niin paljon Miesiä kuin mahdollista”. Ludwig Mies van der Rohea on todellakin, huolimatta hyvin perusteellisesta korjauksesta säilytetty, ja tehty huolellista työtä. Korjaus alkoi jo vuonna 2014 ja valmista tuli 2021. Lasilaatikon korjaamisen luulisi olevan helppoa, mutta näin ei kuitenkaan ole. Alkuperäinen rakenne, ainakaan maanpäällisen osan osalta, ei ole kovin toimiva museorakennukseksi. Rakennuksessa on aina ollut kondenssiongelmia. Nämä ovat olleet erityisen vaikeita suurten näyttelyiden aikana, jolloin yläkerroksessa oleskeli iso määrä ihmisiä. Lasit eivät ole myöskään kestäneet. Modernin museotekniikan ja esteettömän hissin rakentamisen on asettanut korjaukselle omat haasteensa.

Alemman kerroksen tiloista restauroitiin ja uudelleenrakennettiin (tai tulostettiin) myös saniteettitilojen kalusteita. Barcelona-tuolit päätettiin restauroida Italiassa, sillä nykyiset tuotannossa olevat poikkeavat 1960-luvun tuoleista. Alakerrokseen palautettiin automaattiravintola. Tätä kirjoittaessa ei ole valitettavasti vielä päässyt tutustumaan rakennuksen sisätiloihin.

Toukokuu 2021

Museot eivät enää nykyään toimi samalla tavalla kuin 1960-luvulla, vaan ovat aiempaa enemmän kohtauspaikkoja, kaupunkilaisten olohuoneita. Onkin nostettu esille, että rakennuksen maanpäällinen kerros voitaisiin ottaa maksuttoman käynnin alueeksi. Toistaiseksi tästä ei kuitenkaan ole tehty päätöksiä.

Hans Scharounin Filharmonian ja Uuden Kansallisgallerian väliin on tulossa vielä uusi taidemuseo. Rakennuspäätös tehtiin viime vuoden lopussa ja arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin suunnitteleman rakennuksen pohjatyöt ovat jo käynnistyneet. Museo on herättänyt vastustusta, etenkin pelätään kustannusten nousua (tällä hetkellä kustannusarvio on 364 miljoonaa euroa). Museota on kuten museoita yleensäkin, vaikea suunnitella kovin ilmastoystävälliseksi. Esille on ollut myös kritiikkiä rakennussuojelun näkökulmasta. Uusi museorakennus turmelee tämän näkemyksen mukaan oleellisen näkymän ja tilan Kansallisgalleriasta kohti Scharounin Filharmonikkojen rakennusta

Uusi Kansallisgalleria siis avautuu yleisölle syksyllä 2021. Bauhaus on viime vuosina ollut muutenkin ajankohtainen. Bauhausin 100-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2019 ja uusia liikkeen historiaa esitteleviä museoita on perustettu. Bauhaus-nimi on ollut esillä jopa komission puheenjohtajan Ursula von der Leidenin uuden vihreän rakentamisen ohjelmassa.

Kun liikkuminen pandemian jälkeen vapautuu, niin monen matka varmaankin suuntautuu kohti Berliiniä ja mahdollisesti myös tutustumaan Uuteen Kansallisgalleriaan ja sen näyttelyihin. Ympärilleen kannattaa katsoa jo hiljattain avatulla uudella BER-lentokentällä. Lentoaseman arkkitehtuurin yhteydessä nimittäin mainitaan joskus Ludwig Mies van der Rohen vaikutus. Kieltämättä lentoaseman sisääntulon ulkolippa, kasettikatot ja puiset sisätilan kioskit ovat samanhenkisiä kuin Uuden Kansallisgallerian arkkitehtuurissa.

Ludwig Mies van der Rohen arkkitehtuuri ulottui harvinaisen laajasti ympäri maailmaa. Suomessa ehkä Miesiläisin museorakennus on Turun Wäinö Aaltosen museo vuodelta 1967. Neue Nationalgallerie oli tuttu WAMin suunnittelijoille  (Irma ja Matti Aaltosen arkkitehtitoimisto ja Väinö Aaltonen). Terassoituine portaikkoineen, Barcelona-tuoleineen ja atriumpihan suihkulähteineen ja veistoksineen rakennus on erinomaisen onnistunut ajankohdan arkkitehtuurin edustaja.

Wamissakin rakennusta on vaivannut kondenssivesi koko sen käyttöiän, eivätkä laajojen lasipintojen rakenteetkaan ole teknisesti kovin onnistuneita. Rakennuksen korjaus on muutaman vuoden kuluttua edessä. Kiinnostavaa nähdä millaisia ratkaisuja Turussa tullaan tekemään korjaustyössä.