Kaakon modernismi

 Kirjoitin tässä sarjassa viimeksi Berliinin Ludwig Mies van der Rohen Uuden kansallisgallerian avaamisesta pitkän korjaustyön jälkeen. Berliinin koronarajoitukset alkoivat tämän jälkeen puuduttamaan ja siirryin vaihteeksi Saimaan rannalle. Lappeenrannasta löytyi yllättäen kuin jatkumona Saksan Bauhausille äärimmäisen kiinnostava näyttely Kaakkois-Suomen, Kannaksen ja Viipurin alueen modernismista.

Jalmari Lankinen. Kuva ilmeisesti Joutsenon Tiuruniemen rakennusutyömaalta 1930-luvun lopusta. Tuntematon kuvaaja. Finna, Lappeenrannan museot

Itsenäisen Suomen arkkitehtuurista voi näköjään vielä nykyäänkin löytää pimentoon jääneitä tekijöitä. Yksi tällainen laajemmin esiin nostamaton on Jalmari Lankinen. Jalmari Lankinen (s. 1894 Antreasssa ja k. 1970 Lahdessa) oli viipurilainen arkkitehti ja valokuvauksen harrastaja. Etelä-Karjalan museo Lappeenrannassa esittelee perusteellisessa näyttelyssään Lankisen elämäntyön ja tekee tässä kulttuuripalkinnon ansaitsevan teon.

Kuvassa opiskelijatoverit Ahto Virtanen, Jalmari Lankinen ja Alvar Aalto vuonna 1921. Kuva Jalmari Lankinen. Finna, Lappeenrannan museot

Jalmari Lankista tulee helposti verratuksi tunnetumpaan viipurilaiseen arkkitehtiin Uno Ullbergiin. Lankinen itse asiassa työskenteli 1920-luvun alussa Ullbergin toimistossa. 

Molempien arkkitehtuurissa erottuu modernismin nousu vallitsevaksi tyyliksi.

Näyttely havainnoi uuden tyylin tulevan Lankisella käyttöön ensin luontevasti teollisuuden arkkitehtuurissa ja siitä laajemmin suunnittelun muotokieleksi. Tyhjästä Lankinen ei alkanut suunnitella bauhausia Karjalan metsiin, vaan näyttely kertoo hänen olleen hyvin tietoinen kansainvälisistä arkkitehtuurisuuntauksista ja käyneen opintomatkoilla Euroopassa.

Kysyin näyttelyn suunnittelijalta Anne Tahvanaiselta missä Lankinen vieraili. Jo vuonna 1924 hän matkusti Viipurin taiteenystävien apurahalla Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan ja Italiaan. 1926 oli seuraava matka ja vuonna 1930 hän kävi Hollannissa ja Ranskassa. Tuolta ajalta on säilynyt kirje vaimolle, jossa hän kertoo etsivänsä Pariisista Le Corbusier´n rakennuksia. Myöhemmin matkat jatkuivat erityisesti liittyen sairaalarakennusten suunnitteluun.

Maalaiskunnan talo vuodelta 1932, Viipuri. Katutason liikehuoneistojen isot näyteikkunat mainitaan opintomatkalta omaksutuksi uutuudeksi. Kuva Jalmari Lankinen, Finna. Lappeenrannan museot

Hiekan sauna-osuuskunnalle rakennettu sauna, 1932. Kuva Jalmari Lankinen. Finna. Lappeenrannan museot

Viipurissa, Kannaksella ja Kaakkois-Suomessa elettiin ennen sotia uuden modernin Suomen voimakasta kasvua. Lankisen ja Ullbergin teokset ja esimerkiksi Alvar Aallon Viipurin kirjasto tai Kotkan Sunila kertoo alueen Suomen nykyisen kaakkoisrajan molemmin puolin olevan suomalaisen modernismin tärkeää kulttuuriperintöä.

Jalmari Lankisen rakennukset Kannaksella ja kaakossa sekä Viipurissa. Kuvat Lappeenrannan näyttelystä

Ei olisi varmaankaan hassumpi ajatus – rakennusten paremman suojelunkaan vuoksi - laatia kaakon ja idän modernista vastaavaa verkkosivustoa kuin on Alvar Aallon tunnustusta saanut Alvar Aalto Route. 20th Century Architecture and Design -kulttuurireitti. Tällaisen reitin pitäisi tietysti ylittää nykyinen rajalinja. Se tuskin on mikään ongelma, sillä esimerkiksi Ullbergin arkkitehtuurilla on Venäjän puolella paljon faneja, ovatpa viipurilaiset ehdottaneet Viipuriin pystytettäväksi Ullbergin muistomerkinkin. Ilmeisesti Lankisenkin näyttelyäkin on jo kysytty esille Viipuriin.

Ullberg muutti Viipurista Helsinkiin jo ennen sotia. Lankinen sen sijaan oli karjalainen evakko, joka mm. Kotkassa työskentelyn jälkeen monen muunkin siirtolaisen tavoin siirtyi Lahteen.

Lankisten auto lastattuna evakkomatkaa varten. Kesämökin piha, Kuva Jalmari Lankinen 1944. Finna. Lappeenrannan museot

Suojalinna valmistumisvaiheessa 1946. Kuva Jalmari Lankinen. Finna Lappeenrannan museot

Viipurissa Lankisen toimisto oli hänen suunnittelemassaan Maalaiskunnan talossa. Lahdessa arkkitehtuuritoimisto ja Lankisten asunto olivat Suojalinnan 1947 valmistuneessa kerrostaloissa, aikoinaan Lahden korkeimmassa talossa. Rakennuksen rahoitti alun perin viipurilainen vakuutusyhtiö Suoja. Talon asukkaat olivat suurimmalta osaltaan evakkoja.

Lankinen ei toiminut vain Viipurissa tai Lahdessa, vaan hänen rakennuksiaan löytyy runsaasti rajan tälle puolelle jääneelle entisellä Viipurin vaikutusalueella. Tällä alueella hän toimi jo ennen sotia.

Tiuruniemestä. Työmaakokous, ylilääkärin asunto ja sairaalarakennus. Kuvat Jalmari Lankinen. Finna Lappeenrannan museot

Kuvat näyttelystä. Tiuruniemen kalustusta ja terassi

Joutsenossa on Lankisen keskeisiin töihin kuuluva Tiuruniemen tuberkuloosiparantola (1939) ja Lappeella ja Lappeenrannassa mm. Armilan kansakoulu (1938). Sodan jälkeenkin Lankinen piirsi kunnantaloja ja kouluja Etelä-Karjalan kuntiin. Tyyli ei enää ole niin lennokas modernismi kuin ennen sotia, vaan jälleenrakennuksen Suomeen sopivampaa arkisempaa harjakattoista tyyliä.

Rauhan sairaalan vesitorni 1936. Kuva Jalmari Lankinen. Finna Lappeenrannan museo 

Toukolan settlementti 1935. Kuva Jalmari Lankinen 1935. Finna. Lappeenrannan museot

Pälksaaren mielisairaalan rantarakennus valmistumisvaiheessa 1937. Kuva Jalmari Lankinen, Finna Lappeenrannan museot

Armilan kansakoulu, Lappeenranta. 1938. Kuva Jalmari Lankinen. Finna, Lappeenrannan museot

Pulpin koulun laajennus, Joutsenon kunnantalo ja Lappeen maamieskoulu. Rakennukset 1950-luvulta. Kuvat Jalmari Lankinen. Finna, Lappeenrannan museot

Etelä-Karjalan museon näyttely ei ole pelkästään arkkitehtuuriesittely, vaan laajenee innokkaan valokuvaajan töiden kautta laajemmin kaakon kulttuurihistorian kuvaamiseen. 

Ragnar Ypyän asuinrakennuken rauniot Viipurissa. 1941-1942. Kuva Jalmari Lankinen Finna, Lappeenrannan museot

Lankinen otti jo ennen sotia käyttöön Agfan uuden väridiafilmin ja näyttelyssä onkin esillä hienoja väriotoksia Viipurista ja muualta alueelta.

Jääsken kansakoulu. 1937. Jalmari Lankisen kiinnostava valokuva näyttelystä 

Viipuri nähtynä merelta vuonna 1942 ja hinaaja Viipurin edustalla vuonna 1938. Kuvat Jalmari Lankinen. Finna Lappeenrannan museot

Yhteensä näyttelyssä on yli 300 valokuvaa, kaitafilmiesityksiä ja mm. Tiurun sairaalahuoneen ja arkkitehdin työhuoneen rekonstruktio. Aineiston runsaus ja valokuvien määrä ajoittain hajottaa näyttelykertomuksen  mikrohistoriallisiin tapahtumiin. Nämä, kuten esimerkiksi valokuvin dokumentoitu saksalaisten joukkojen vesitason pakkolasku Lankisen kesämökkirantaan vuonna 1942, ovat kuitenkin sinällään kiinnostavia ja enemminkin esitystä rikastuttavia kuin turvottavia. Paikoin näyttelyssä olisi kuitenkin kaivannut valokuvien ja esineiden yhteyteen runsaammin taustatietoja.

Jos Lankista voi verrata Ullbergiin, niin hyvin voi verrata myös tuoretta Ullbergin elämäntyötä esittelevää näyttelyä Suomen arkkitehtuurimuseossa Helsingissä (näyttely tulee toukokuussa Lappeenrannan taidemuseoon). Näin Helsingin hienon näyttelyn viime vuoden puolella. Esitystapa on tyylikäs mutta huomattavasti Lappeenrannan Lankisen näyttelyä niukempi. Arkkitehtuurimuseon näyttelytilat tosin ovat niin suppeat, että sinne ei kovin isoja katsauksia pysty tekemäänkään. 

Kotimaanmatkailuun on ennustettu huippukesää. Lappeenrannan linnoituksen näyttelyt, kun mukaan lasketaan vielä taidemuseon muut näyttelyt, tarjoavat erinomaiset sisällöt kulttuurimatkailijoille.

Jalmari Lankinen työpöydän äärellä. Finna. Lappeenrannan museot

Jalmari Lankisen käytössä olleita kyniä. Finna Lappeenrannan museot

Linnoituksen museot

Jalmari Lankinen - Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja 2.5.-10.10.2021

Jalmari Lankisen laaja valokuvakokoelma osoitteessa finna.fi

Uno Ullberg - Suomen viipurilaisin arkkitehti 12.6.-5.9.2021

Hullu rakkaus. Seppo Fräntin taidekokoelma (30.5. saakka)