Kirjoitin tässä sarjassa viimeksi Berliinin Ludwig Mies van der Rohen Uuden kansallisgallerian avaamisesta pitkän korjaustyön jälkeen. Berliinin koronarajoitukset alkoivat tämän jälkeen puuduttamaan ja siirryin vaihteeksi Saimaan rannalle. Lappeenrannasta löytyi yllättäen kuin jatkumona Saksan Bauhausille äärimmäisen kiinnostava näyttely Kaakkois-Suomen, Kannaksen ja Viipurin alueen modernismista.
Jalmari Lankinen. Kuva ilmeisesti Joutsenon Tiuruniemen rakennusutyömaalta 1930-luvun lopusta. Tuntematon kuvaaja. Finna, Lappeenrannan museot |
Itsenäisen Suomen arkkitehtuurista voi näköjään vielä nykyäänkin löytää pimentoon jääneitä tekijöitä. Yksi tällainen laajemmin esiin nostamaton on Jalmari Lankinen. Jalmari Lankinen (s. 1894 Antreasssa ja k. 1970 Lahdessa) oli viipurilainen arkkitehti ja valokuvauksen harrastaja. Etelä-Karjalan museo Lappeenrannassa esittelee perusteellisessa näyttelyssään Lankisen elämäntyön ja tekee tässä kulttuuripalkinnon ansaitsevan teon.
Jalmari Lankista tulee helposti verratuksi tunnetumpaan viipurilaiseen arkkitehtiin Uno Ullbergiin. Lankinen itse asiassa työskenteli 1920-luvun alussa Ullbergin toimistossa.
Molempien
arkkitehtuurissa erottuu modernismin nousu vallitsevaksi tyyliksi.
Näyttely
havainnoi uuden tyylin tulevan Lankisella käyttöön ensin luontevasti
teollisuuden arkkitehtuurissa ja siitä laajemmin suunnittelun muotokieleksi. Tyhjästä
Lankinen ei alkanut suunnitella bauhausia Karjalan metsiin, vaan näyttely kertoo
hänen olleen hyvin tietoinen kansainvälisistä arkkitehtuurisuuntauksista ja käyneen
opintomatkoilla Euroopassa.
Kysyin
näyttelyn suunnittelijalta Anne Tahvanaiselta missä Lankinen vieraili. Jo
vuonna 1924 hän matkusti Viipurin taiteenystävien apurahalla Ruotsiin,
Tanskaan, Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan ja Italiaan. 1926 oli seuraava matka ja
vuonna 1930 hän kävi Hollannissa ja Ranskassa. Tuolta ajalta on säilynyt kirje
vaimolle, jossa hän kertoo etsivänsä Pariisista Le Corbusier´n rakennuksia.
Myöhemmin matkat jatkuivat erityisesti liittyen sairaalarakennusten
suunnitteluun.
Maalaiskunnan talo vuodelta 1932, Viipuri. Katutason liikehuoneistojen isot näyteikkunat mainitaan opintomatkalta omaksutuksi uutuudeksi. Kuva Jalmari Lankinen, Finna. Lappeenrannan museot
Viipurissa,
Kannaksella ja Kaakkois-Suomessa elettiin ennen sotia uuden modernin Suomen voimakasta
kasvua. Lankisen ja Ullbergin teokset ja esimerkiksi Alvar Aallon Viipurin
kirjasto tai Kotkan Sunila kertoo alueen Suomen nykyisen kaakkoisrajan molemmin
puolin olevan suomalaisen modernismin tärkeää kulttuuriperintöä.
Jalmari Lankisen rakennukset Kannaksella ja kaakossa sekä Viipurissa. Kuvat Lappeenrannan näyttelystä |
Ei olisi varmaankaan hassumpi ajatus – rakennusten paremman suojelunkaan vuoksi - laatia kaakon ja idän modernista vastaavaa verkkosivustoa kuin on Alvar Aallon tunnustusta saanut Alvar Aalto Route. 20th Century Architecture and Design -kulttuurireitti. Tällaisen reitin pitäisi tietysti ylittää nykyinen rajalinja. Se tuskin on mikään ongelma, sillä esimerkiksi Ullbergin arkkitehtuurilla on Venäjän puolella paljon faneja, ovatpa viipurilaiset ehdottaneet Viipuriin pystytettäväksi Ullbergin muistomerkinkin. Ilmeisesti Lankisenkin näyttelyäkin on jo kysytty esille Viipuriin.
Ullberg muutti Viipurista Helsinkiin jo ennen sotia. Lankinen sen sijaan oli karjalainen evakko, joka mm. Kotkassa työskentelyn jälkeen monen muunkin siirtolaisen tavoin siirtyi Lahteen.
Lankisten auto lastattuna evakkomatkaa varten. Kesämökin piha, Kuva Jalmari Lankinen 1944. Finna. Lappeenrannan museot Suojalinna valmistumisvaiheessa 1946. Kuva Jalmari Lankinen. Finna Lappeenrannan museot
Viipurissa Lankisen toimisto oli hänen
suunnittelemassaan Maalaiskunnan talossa. Lahdessa arkkitehtuuritoimisto ja
Lankisten asunto olivat Suojalinnan 1947 valmistuneessa kerrostaloissa,
aikoinaan Lahden korkeimmassa talossa. Rakennuksen rahoitti alun perin
viipurilainen vakuutusyhtiö Suoja. Talon asukkaat olivat suurimmalta osaltaan
evakkoja.
Lankinen
ei toiminut vain Viipurissa tai Lahdessa, vaan hänen rakennuksiaan löytyy
runsaasti rajan tälle puolelle jääneelle entisellä Viipurin vaikutusalueella.
Tällä alueella hän toimi jo ennen sotia.
Tiuruniemestä. Työmaakokous, ylilääkärin asunto ja sairaalarakennus. Kuvat Jalmari Lankinen. Finna Lappeenrannan museot |
Kuvat näyttelystä. Tiuruniemen kalustusta ja terassi |
Joutsenossa
on Lankisen keskeisiin töihin kuuluva Tiuruniemen tuberkuloosiparantola (1939)
ja Lappeella ja Lappeenrannassa mm. Armilan kansakoulu (1938). Sodan jälkeenkin
Lankinen piirsi kunnantaloja ja kouluja Etelä-Karjalan kuntiin. Tyyli ei enää
ole niin lennokas modernismi kuin ennen sotia, vaan jälleenrakennuksen Suomeen
sopivampaa arkisempaa harjakattoista tyyliä.
Rauhan sairaalan vesitorni 1936. Kuva Jalmari Lankinen. Finna Lappeenrannan museo Toukolan settlementti 1935. Kuva Jalmari Lankinen 1935. Finna. Lappeenrannan museot Pälksaaren mielisairaalan rantarakennus valmistumisvaiheessa 1937. Kuva Jalmari Lankinen, Finna Lappeenrannan museot
Armilan kansakoulu, Lappeenranta. 1938. Kuva Jalmari Lankinen. Finna, Lappeenrannan museot
Pulpin koulun laajennus, Joutsenon kunnantalo ja Lappeen maamieskoulu. Rakennukset 1950-luvulta. Kuvat Jalmari Lankinen. Finna, Lappeenrannan museot |
Etelä-Karjalan museon näyttely ei ole pelkästään arkkitehtuuriesittely, vaan laajenee innokkaan valokuvaajan töiden kautta laajemmin kaakon kulttuurihistorian kuvaamiseen.
Ragnar Ypyän asuinrakennuken rauniot Viipurissa. 1941-1942. Kuva Jalmari Lankinen Finna, Lappeenrannan museot
Lankinen otti jo ennen sotia käyttöön Agfan uuden väridiafilmin ja
näyttelyssä onkin esillä hienoja väriotoksia Viipurista ja muualta alueelta.
Jääsken kansakoulu. 1937. Jalmari Lankisen kiinnostava valokuva näyttelystä
Viipuri nähtynä merelta vuonna 1942 ja hinaaja Viipurin edustalla vuonna 1938. Kuvat Jalmari Lankinen. Finna Lappeenrannan museot |
Yhteensä
näyttelyssä on yli 300 valokuvaa, kaitafilmiesityksiä ja mm. Tiurun sairaalahuoneen
ja arkkitehdin työhuoneen rekonstruktio. Aineiston runsaus ja valokuvien määrä ajoittain
hajottaa näyttelykertomuksen mikrohistoriallisiin tapahtumiin. Nämä,
kuten esimerkiksi valokuvin dokumentoitu saksalaisten joukkojen vesitason
pakkolasku Lankisen kesämökkirantaan vuonna 1942, ovat kuitenkin sinällään
kiinnostavia ja enemminkin esitystä rikastuttavia kuin turvottavia. Paikoin
näyttelyssä olisi kuitenkin kaivannut valokuvien ja esineiden yhteyteen
runsaammin taustatietoja.
Jos
Lankista voi verrata Ullbergiin, niin hyvin voi verrata myös tuoretta Ullbergin
elämäntyötä esittelevää näyttelyä Suomen arkkitehtuurimuseossa Helsingissä
(näyttely tulee toukokuussa Lappeenrannan taidemuseoon). Näin Helsingin hienon näyttelyn
viime vuoden puolella. Esitystapa on tyylikäs mutta huomattavasti Lappeenrannan
Lankisen näyttelyä niukempi. Arkkitehtuurimuseon näyttelytilat tosin ovat niin
suppeat, että sinne ei kovin isoja katsauksia pysty tekemäänkään.
Kotimaanmatkailuun on ennustettu huippukesää. Lappeenrannan linnoituksen näyttelyt, kun mukaan lasketaan vielä taidemuseon muut näyttelyt, tarjoavat erinomaiset sisällöt kulttuurimatkailijoille.
Jalmari Lankinen työpöydän äärellä. Finna. Lappeenrannan museot |
Jalmari Lankisen käytössä olleita kyniä. Finna Lappeenrannan museot |
Linnoituksen
museot
Jalmari
Lankinen - Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja 2.5.-10.10.2021
Jalmari
Lankisen laaja valokuvakokoelma osoitteessa finna.fi
Uno
Ullberg - Suomen viipurilaisin arkkitehti 12.6.-5.9.2021
Hullu
rakkaus. Seppo Fräntin taidekokoelma (30.5. saakka)
Kommentit
Lähetä kommentti