Luthertwitter

Helsingin Sanomien yleisönosastossa on viime viikkoina käyty keskustelua museoista. (Esimerkiksi Janne Vilkunan ja Jani Tanskasen kirjoitus 24.3.2021). Museoiden tulee elää ajassa ja avittaa kansalaisia saavuttamaan pidempi aikamitta – siis kertoa menneisyydestä ja nykyisyydestä ja luodata tulevaisuutta. Jos näin, niin museonäyttelyiden pitäisi olla vastaavia kuin Saksan historiallisessa museossa Berliinissä esillä oleva Lutherista twitteriin -näyttely.

Smartphone StacksSmartphone Stacks. Florian Mehnert (s. 1970) 2020 © Courtesy of Florian Mehnert

Näyttely ankkuroituu hyvin ajankohtaisiin aiheisiin: matkapuhelimet ja sosiaalinen media, presidentin twiitit, somen virtuaaliset sakinhivutukset ja vaalien manipuloinnit. Näyttelyn nimi Lutherista twitteriin on toki puiseva. Sisältö on kuitenkin onnistunut. Nimi olisi varmaankin voinut olla myös Lutherista Trumpiin. Luther vaikuttaa näyttelyssä samanlaiselta narsistiselta kyrmyniskalta ja vihaviestien lingolta kuin Trumpkin. Toki Luther oli paljon muutakin, kuten näyttelyssä esillä oleva hieno, ensimmäinen saksankielinen raamatunkäännös kertoo.

Martti Lutherin muotokuva. Etsaus Lucas Cranach vanhemman (1472-1553) piirustuksesta  Lutherin kääntämän Vanhan testamentin ensimmäisestä painoksesta, 1579 © Herzog August Bibliothek Wolfenbüttel, Bibel-S. 4° 197:1 (1)

Paavi on aasi. Martti Luther (1483–1546), Lucas Cranach (1472–1553) /  Lucas Cranach vanhemman työpaja © Deutsches Historisches Museum/S. Ahlers

Lutherin populistisesta propagandapajasta ei sinkoutunut twiittejä, vaan sen sijaan valtaisa määrä vihamielisiä eri tahoja (erityisesti tietysti paavia) runnovia lentolehtisiä. Toiminnan tehokkuuden mahdollisti hiljattain käyttöön otettu kirjapainotaito. Samalla tavalla kuin twitterin ja muut somevälineet mahdollisti internet. Tulevaisuuden luotaus painottaa tietosuojaa (josta Saksassa ollaan huolestuneempia kuin Suomessa). Ennen nettiä media oli pitkälti yksisuuntaista. Nyt ihmiset luovuttavat vapaaehtoisesti tai tietämättään olennaisen datan itsestään ja elämästään ulkopuolisille.

Savirumpu. Salzmünden kulttuuri, 3375–3075 BC © Landesamt für Denkmalpflege und Archäologie Saxony-Anhalt, Juraj Lipták

Näyttely alkaa viittauksella viestinnän varhaishistoriaan. Esillä on kirjoitusta savenkappaleissa ja viestirumpu 3000-luvulta eaa. Varsinaisesti liikkeelle kuitenkin lähdetään kirjapainotaidosta ja sen merkityksestä reformaatiolle. Keskeiseksi henkilöksi nousee Martti Luther. 

Lutherin monet kasvot. Näyttelystä „From Luther to Twitter. Media and The Public Sphere“ © DHM/David von Becker

Kronologisessa esityksessä seuraavat sanomalehdistön synty, valistus ja porvarillisen moniarvoisen yleisön nousu. Jos Luther on näyttelyn päähenkilö, niin esinetyyppinä pääosissa näyttelevät kirjapaino, massamedian mahdollistanut radio ja nykypäivää ja tulevaisuuttaa luotaavassa osiossa vielä matkapuhelin.

Lukutupa. Heinrich Lukas Arnold (1815–1854) Dresden, noin 1840, Öljymaalaus kankaalle © Deutsches Historisches Museum/A. Psille

Sanomalehtipoliitikot. Leipzig, 1849 Litografi (reproduktio) © Deutsches Buch- und Schriftmuseum der Deutschen Nationalbibliothek Leipzig

Radion varhaisvaiheita. Radiolähetyksen kuuntelua moottoripyöräajelulla,  1928. Alkuperäiskuva ullstein bild archive © ullstein bild

Kansanvastaanotin VE 301 w, vuodelta 1936 © Deutsches Historisches Museum/A. Psille

Saksan historiallisen museon näyttely on painava ja ajankohtainen kannanotto nykyiseen demokraattiseen mutta rikkoutumassa olevaan mediakenttään ja keskusteluilmapiiriin. Esillä on noin 200 historiallista ja nykyaikaista esinettä Saksasta, Itävallasta, Espanjasta, Isosta-Britanniasta ja Kiinasta. Näyttely osoittaa miten teknisisä innovaatioita seuraa joidenkin vuosien tai vuosikymmenien jälkeen yhteiskunnallinen muutos.

Koululakko ilmaston puolesta tai Fridays for Future ovat levinneet netin avustamana. Näyttelystä „From Luther to Twitter. Media and The Public Sphere“ © DHM/David von Becker

Näyttelyssä, jossa kuten tässä museossa yleensäkin on erinomaisen hyvin otettu huomioon saavutettavuus erityisryhmille.
Museot ovat Berliinissä toistaiseksi avoinna. Tällä viikolla tulee kuitenkin voimaan määräys, että museoon pääsee vain tuoreella negatiivisella koronavirustestituloksella. Ajanvaraus netin kautta on edelleen voimassa.

Näyttelyyn liittyy julkaisu.