Helsingin Sanomien yleisönosastossa on viime viikkoina käyty keskustelua museoista. (Esimerkiksi Janne Vilkunan ja Jani Tanskasen kirjoitus 24.3.2021). Museoiden tulee elää ajassa ja avittaa kansalaisia saavuttamaan pidempi aikamitta – siis kertoa menneisyydestä ja nykyisyydestä ja luodata tulevaisuutta. Jos näin, niin museonäyttelyiden pitäisi olla vastaavia kuin Saksan historiallisessa museossa Berliinissä esillä oleva Lutherista twitteriin -näyttely.
![]() |
Smartphone StacksSmartphone Stacks. Florian Mehnert (s. 1970) 2020
© Courtesy of Florian Mehnert
Näyttely
ankkuroituu hyvin ajankohtaisiin aiheisiin: matkapuhelimet ja sosiaalinen
media, presidentin twiitit, somen virtuaaliset sakinhivutukset ja vaalien
manipuloinnit. Näyttelyn nimi Lutherista twitteriin on toki puiseva. Sisältö on
kuitenkin onnistunut. Nimi olisi varmaankin voinut olla myös Lutherista
Trumpiin. Luther vaikuttaa näyttelyssä samanlaiselta narsistiselta
kyrmyniskalta ja vihaviestien lingolta kuin Trumpkin. Toki Luther oli paljon
muutakin, kuten näyttelyssä esillä oleva hieno, ensimmäinen saksankielinen
raamatunkäännös kertoo.
![]() |
Martti Lutherin muotokuva. Etsaus Lucas Cranach vanhemman (1472-1553) piirustuksesta Lutherin kääntämän Vanhan testamentin ensimmäisestä painoksesta, 1579 © Herzog August Bibliothek Wolfenbüttel, Bibel-S. 4° 197:1 (1)
![]() |
Paavi on aasi. Martti
Luther (1483–1546), Lucas Cranach (1472–1553) /
Lucas Cranach vanhemman työpaja © Deutsches Historisches Museum/S.
Ahlers
Lutherin
populistisesta propagandapajasta ei sinkoutunut twiittejä, vaan sen sijaan
valtaisa määrä vihamielisiä eri tahoja (erityisesti tietysti paavia) runnovia
lentolehtisiä. Toiminnan tehokkuuden mahdollisti hiljattain käyttöön otettu
kirjapainotaito. Samalla tavalla kuin twitterin ja muut somevälineet
mahdollisti internet. Tulevaisuuden luotaus painottaa tietosuojaa (josta Saksassa ollaan huolestuneempia kuin Suomessa). Ennen nettiä media oli pitkälti yksisuuntaista. Nyt ihmiset luovuttavat vapaaehtoisesti tai tietämättään olennaisen datan itsestään ja elämästään ulkopuolisille.
![]() |
Savirumpu. Salzmünden kulttuuri, 3375–3075 BC © Landesamt für Denkmalpflege und Archäologie Saxony-Anhalt, Juraj Lipták
Näyttely alkaa viittauksella viestinnän varhaishistoriaan. Esillä on kirjoitusta savenkappaleissa ja viestirumpu 3000-luvulta eaa. Varsinaisesti liikkeelle kuitenkin lähdetään kirjapainotaidosta ja sen merkityksestä reformaatiolle. Keskeiseksi henkilöksi nousee Martti Luther.
![]() |
Lutherin monet kasvot. Näyttelystä
„From Luther to Twitter. Media and The Public Sphere“ © DHM/David von Becker
Kronologisessa
esityksessä seuraavat sanomalehdistön synty, valistus ja porvarillisen
moniarvoisen yleisön nousu. Jos Luther on näyttelyn päähenkilö, niin
esinetyyppinä pääosissa näyttelevät kirjapaino, massamedian mahdollistanut radio
ja nykypäivää ja tulevaisuuttaa luotaavassa osiossa vielä matkapuhelin.
![]() |
Lukutupa. Heinrich Lukas
Arnold (1815–1854) Dresden, noin 1840, Öljymaalaus kankaalle © Deutsches
Historisches Museum/A. Psille
![]() |
Sanomalehtipoliitikot. Leipzig,
1849 Litografi (reproduktio) © Deutsches Buch- und Schriftmuseum der Deutschen
Nationalbibliothek Leipzig
![]() |
Radion varhaisvaiheita.
Radiolähetyksen kuuntelua moottoripyöräajelulla, 1928. Alkuperäiskuva ullstein bild archive ©
ullstein bild
![]() |
Kansanvastaanotin VE 301
w, vuodelta 1936 © Deutsches Historisches Museum/A. Psille
Saksan historiallisen museon näyttely on painava ja ajankohtainen kannanotto nykyiseen demokraattiseen mutta rikkoutumassa olevaan mediakenttään ja keskusteluilmapiiriin. Esillä on noin 200 historiallista ja nykyaikaista esinettä Saksasta, Itävallasta, Espanjasta, Isosta-Britanniasta ja Kiinasta. Näyttely osoittaa miten teknisisä innovaatioita seuraa joidenkin vuosien tai vuosikymmenien jälkeen yhteiskunnallinen muutos.
![]() |
Koululakko ilmaston
puolesta tai Fridays for Future ovat levinneet netin avustamana. Näyttelystä
„From Luther to Twitter. Media and The Public Sphere“ © DHM/David von Becker
Näyttelyssä,
jossa kuten tässä museossa yleensäkin on erinomaisen hyvin otettu huomioon
saavutettavuus erityisryhmille.
Museot ovat
Berliinissä toistaiseksi avoinna. Tällä viikolla tulee kuitenkin voimaan
määräys, että museoon pääsee vain tuoreella negatiivisella koronavirustestituloksella.
Ajanvaraus netin kautta on edelleen voimassa.
Näyttelyyn
liittyy julkaisu.
Kommentit
Lähetä kommentti