Tahra faaraon rintamuksella

Vahingontekijät saapuivat Berliinin museosaarelle uuden James-Simon-galleria -rakennuksen sisäänkäynnin kautta, ja vierailivat  Neues Museumissa, Pergamonmuseossa ja Altes Nationalgalleriassa.  Yhteensä 63 taideteoksen pintaan sumutettiin tai heitettiin öljyä. Öljyä arvellaan oliiviöljyksi.

Süddeutsche Zeitung 23.10.2020

Vahingonteko tapahtui Saksan yhdistymisen vuosipäivänä 3.10.2020. Siitä kerrottiin julkisuuteen pari viikkoa tapahtuman jälkeen. Lehdistötilaisuudessa tekoa luonnehdettiin, ehkä hiukan liioitellusti, ”pahimmaksi taideteoksiin kohdentuneeksi vahingonteokseksi sitten toisen maailmansodan”. Lehdistötilaisuus ei muutenkaan mennyt kovin hyvin. On myös kummeksittu sitä, että valtion museoiden johtaja ei osallistunut tapahtuman viestintään, vaan vastuu oli siirretty (naispuoliselle) varajohtajalle. Hiukan kyynisen toimittajakommentin mukaan naiset lienevät parempia kertomaan huonoja uutisia.

Tekijöitä ei ole saatu kiinni.

Öljyhyökkäys kuulostaa erikoiselta vahingonteolla. Se ei kuitenkaan ole aivan ainutlaatuinen museoissa. Jo heinäkuussa tapahtui samantyyppinen öljyhyökkäys Paderbornissa Nordrhein-Westfalenissa. Tekijöitä ei ole sielläkään saatu kiinni. Ateenasta tiedetään vuodelta 1918 kahden bulgarialaisen naisen toteuttama taideteosten vahingoittaminen. Heidän motiivinsa öljyn ja myrhan levittämiselle oli uskonnollinen. Berliinin tapauksessa teon motiivi ei ole selvillä.

Saksassa on ajankohtaan liittyviä ulkoisia tekijöitä, joita on nostettu esiin. Nationalismin nousu on yleistä kaikkialla. Korona on ruokkinut erilaisia ääri- ja vaihtoehtoliikkeitä. Vaihtoehtoliikkeiden ja koronarajoitusten eräänlaiseksi puhemieheksi noussut vegaanikokki Attila Hildmann on pitänyt museosaaren Pergamon -museon alttaria Angela Merkelin satanististen kulttimenojen tapahtumapaikkana, ja kertoo Merkelin kohtalaisen lähellä museota sijaitsevasta asunnosta johtavan maanalaisen käytävän Pergamon-alttarille. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on joka tapauksessa levoton, Berliinissä on tiuhaan erilaisia mielenosoituksia, joihin eivät osallistu vain äärioikeisto, äärivasemmisto tai elokapinalliset, vaan joukossa on eläkeläisiä, homeopatian kannattajia, rokotusten vastustajia, foliolla säteilyhyökkäyksiä vastaan suojautuvia ja Ruotsin lippua kantavia koronarajoitusten vastustajia.

Blacklivesmatter, Mohrenstrassen metroasema. Metroaseman nimi on myöhemmin päätetty muuttaa. Kesä 2020

Mielenosoitus huvipuistojen avaamisen puolesta. Kesä 2020

Mielenosoitus tuotantoeläinten hyvinvoinnin puolesta. Kesä 2020

Vapaan Valko-Venäjän puolesta. Syksy 2020

Mielenosoitus koronarajoituksia vastaan. Syksy 2020

Tuhotyö tuli valtion museoita Berliinissä ylläpitävälle Preussin kulttuurisäätiölle hankalaan paikkaan. Valtion museoiden toimintaa on kritisoitu. Kaksi vuotta istunut asiantuntijakomitea luonnehti Berliinin valtion museoiden toimintaa alisuorittamiseksi. Näin verrattuna muihin eurooppalaisiin vastaaviin toimijoihin. Valtion museoiden uudistustyö onkin laitettu alkuun. Kulttuuriministeri Monica Gütters on kertonut reformaation olevan vaativan tehtävän ja vievän useamman vuoden.

Kriisi on tuonut esille museoiden toiminnan puutteet. Media on nostanut esiin, että tuhotöistä kerrottiin vasta yli kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen. Toimittajat eivät ole hyväksyneet selitystä siitä, että tapahtumasta ei voitu kertoa ennen kuin tiettyjen teosten lainaajia oli informoitu vahingoista. Teoksista oli nimittäin vain neljä lainassa ja lainaaja oli naapurimaassa Belgiassa. On jopa arveltu, että vahingonteosta ei ehkä olisi edes kerrottu, jollei Zeitin toimittaja olisi saanut asiasta tieoja muuta kautta.
Vahingonteoista ei ole jäänyt talteen kuvaa valvontakameroihin. Tiettävästi vain yksi valvontakameroista oli suunnattu kohti taideteoksia, ja sen nauhoituksista ei ole ollut apua tapahtuman selvittämiseen. Ylipäätään kamerajärjestelmä on vanhentunut.
Henkilövartiointi taas on ulkoistettu, ja saksalaisen median tietojen mukaan kilpailutettu halvimpaan mahdolliseen toimittajaan. On myös tuotu esille, että vartioiden motivaatio olisi koronariskien vuoksi ollut heikolla tasolla. Huonosti palkattu ja katkera oma työntekijä voikin olla turvallisuuden kannalta suurempi riski kuin mahdollinen ulkoinen toimija.
Mitä museosaaren tuhotöistä voi oppia, Suomessakin? Museoiden kannattaa laatia turvallisuussuunnitelma ja  päivittää kameravalvontansa. Keskeisissä turvallisuuteen liittyvissä asioissa on hyvä pitää päätäntä- ja toimintavalta omassa organisaatiossa. Ja kriisiviestintäsuunnitelma kannattaa ilman muuta päivittää. Riskejä analysoidessa kannattaa myös muistaa, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on muutoksessa myös Suomessa. Kun museot edelleen aktivoituvat yhteiskunnallisessa keskustelussa, (tai toimivat alustana kantaa ottavalle aktivismille), niin sitä alttiimpi kohde museo kokoelmineen on vahingonteoille.

Altes museum. Rasismia, antisemitismiä, nationalismiä ja vihaa vastaan. Syksy 2020

Turvallisuuden ja avoimuuden välillä joudutaan aina tekemään kompromisseja. Osa museoista on jo suojattu lentokenttätason läpivalaisujärjestelmillä, ja kuten Berliinin Juutalaisen museon tapauksessa ulkopuolella on myös poliisin vartiointipiste. Toivottavasti näin vahvoihin käytäntöihin ei ole tarvetta mennä.