Miten tehdä näyttelystä saavutettava – esimerkkinä Saksan historian museon Humboldt -näyttely

Humboldtin veljekset, Alexander ja Wilhelm ovat parasta mitä Preussi ikänään tuotti. Aatelisperheen pojat saivat hyvän ja vapaamielisen kotikasvatuksen ja kasvoivat ajan keskeisiksi eurooppalaisiksi humanisteiksi. Alexanderin syntymän 250-vuotisjuhlan kunniaksi avatussa Saksan historian museon näyttelyssä keskeistä on sivistys, oppiminen ja tiede, sovitettuna aikakauteen.

Näyttely on esimerkillinen – kuten Saksan historian museon näyttelyt usein – saavutettavuuden osalta. Käsittelen kirjoituksessa näyttelyä erityisesti tästä näkökulmasta.

Alexander von Humboldtin matkapäiväkirjat. 4000 sivua, sidottu nahkaan. Päiväykset 1799-1804 © bpk / Staatsbibliothek zu Berlin / Carola Seifer

Saavutettavuuden periaatteet hyväksytään suomalaisissakin museoissa. Netissä on saavutettavuudesta hyviä ohjeita ja saavutettavuuden edistämiseksi on ollut useita julkisella rahoituksella tuotettuja hankkeita. Kulttuuriakaikille.fi -sivustolta löytyy mm. tarkistuslista siitä mitä näyttelyrakentamisessa tulee huomioida, jotta useammat kuin kahdella jalalla kulkevat ja hyvin koulutetut keskiarvokävijät voivat tutustua museoihin ja niiden näyttelysisältöihin.

Oman kokemukseni mukaan suosituksia ja tarkistuslistoja ei erityisesti hyödynnetä.

Näyttelyrakenteet toimivat huonosti pyörätuolia käyttäville vieraille, ääniopastuksia ei ole, jopa näyttelytekstien fontit ovat vaikeasti luettavaa kokoa, tyyppiä tai väriä. Tekstit ovat liian pitkiä tai ainakaan rinnalle tai ensisijaiseksi tekstiksi ei ole tuotu lyhyitä helposti ymmärrettäviä tai selkokielisiä tekstejä.

Esimerkki selkotekstistä, Hopean reitit. Humboldt - näyttely.

Miten sitten Humboldt -näyttelyssä on onnistuttu saavutettavuudessa?

Tämäntyyppisessä näyttelyssä keskeistä kaikkien kävijöiden kannalta on tarina. Käsikirjoittajat ovat kunnianhimoisesti sitoneet veljesten elämän ja toiminnan ajan globalisoituvan Euroopan kulttuurisiin ilmiöihin ja peilaavat heidän matkojaan, kokoelmiaan ja esineistöään tämän laajan kertomuksen valossa.

Viittomakielinen opastus. Hopean reitit. Humboldt -näyttely

Hopean reitit. Liikuteltava ja kosketeltava hopeakolikko. Humboldt -näyttely

Näyttelyn introssa lähestyminen vaikuttaa hitusen keinotekoiselta ja suunnistaminen vaikealta, mutta matkan varrella veljesten ja samalla koko Preussin historia ja kulttuurin ajankuva alkaa elää ja tarinaan tempautuu mukaan.

Saavutettavuus on ollut näyttelyn suunnittelijoille tietoinen tavoite. Tästä kertoo paitsi lopputulos, niin myös se, että tavoite - Austellung Für Alle - on sanallistettu näyttelyn introon.

Opaste. Humboldt -näyttely DHM

Näyttely on arkkitehti I.M. Pein suunnittelemassa kalseassa lisärakennuksessa. Jo aulassa kohoreitit johdattavat ja avustavat suunnistamaan näyttelytiloihin

Myös näyttelyssä suunnistamista on helpotettu merkityillä reiteillä. Ratkaisu toimii tietysti opasteena kaikille kävijöille, jos asiakkaat halutaan ohjata johonkin suuntaan, Humboldt -näyttely

Aivan kuten Alexander  Humboldt käytti aistejaan laajasti tutkimusmatkoillaan, niin vastaavasti näyttelyssä voi kokeilla kynällä kirjoittamista: miltä kirjaimet tuntuvat ja tuoksuvat. Eri materiaaleja voi haistella pyörätuolikorkeudelle sijoitutuista kohteista. 

Meksikossa Alexander von Humboldt analysoi Pulque -alkoholijuoman tuoksua.  Juoma on valmistettu Agavesta käymismenetelmällä Näyttelyssä on esillä hänen sanallinen kuvauksensa tuoksusta. Nappia painamalla kävijä voi itsekin haistella tuoksua

Materiaaleja voi kokeilla. Vitriinien lomassa on konsoli- tai kioskeja, joissa sisältöön voi tutustua useamman aistin voimin. Käytetään viittomakielivideoita, näyttelytekstejä on luettavissa pistekirjoituksella, suuren kontrastin suurikokoisina teksteinä ja selkokielellä.

Näyttelykioski, jossa sisältö on eri asiakasryhmien saavuttetavissa

Tarjolla on kuuntelukierros äänikuvauksilla ja kerran kuukaudessa sokeiden ja näkövammaisten opastuskierrokset ja selkokieliopastukset.

Monesti saavutettavuudessa tingitään paitsi lisäkustannusten, niin myös visuaalisuuteen liittyvien seikkojen vuoksi. Kuitenkin ainakin selkokieliset ja suurikokeiset tekstit saadaan näyttelyissä aikaiseksi  (työprosessit hyvin suunnitellen) ilman merkittäviä lisäkustannuksia ja kohtuullisella työpanoksella, ja myös videomateriaalin tuottaminen ja esittämisen kustannukset ovat merkittävästi laskeneet.
Kun saavutettavuus on huomioitu niin laajalla rintamalla kuin Humboldt -näyttelyssä, niin voi kuitenkin hyvin arvata, että tätä ei ole saatu ilmaiseksi. Museo ei toteutakaan saavutettavuustavoitteita kaikissa näyttelyissään yhtä laajasti.

Visuaalisuuden osalta näyttely onnistuu aivan riittävän hyvin. Kahta kieltä (Saksa ja Englanti) juoksutetaan suhteellisen tasapainoisesti eri esittämistavoissa mukana. Suurempi haaste voisi olla pitää mukana kolmea tai neljää kieltä kuten useamman kansalliskielen Suomessa usein tehdään.

Näkymä näyttelystä. DHM/ David von Becker

Näyttely on tarpeellinen käyntikohde paitsi näyttelyiden saavutettavuuden toteuttamisesta kiinnostuneille, niin myös tieteen tai yliopistojen historiasta, Saksan historiasta kiinnostuneille. Näyttely vertautuu hyvällä tavalla yliopistomuseoiden näyttelyihin.

Humboldtin veljekset on liittotasavallassa nostettu arvoonsa. Vapaamielisyys, kansainvälisyys, sivistys, oppiminen, tiede ovat avainsanoja. 

Alexander von Humboldt työhuoneessaan. Litografia, Bardtenschlager, Eduard Hildebrandtin akvarellin mukaan; 1874; 34,5 x 45,3 cm © DHM/ S. Ahler

Vapaaherra Wilhelm von Humboldt oli Preussin ministeri, filosofi ja kielitieteilijä. Hän osallistui mm. Wienin kongressiin. Sir Thomas Lawrence (1769-1830); London, 1828; Öljymaalaus; 133 x 105 cm; Royal Collection Trust © Her Majesty Queen Elizabeth II 201

Alexander von Humboldt oli Wilhelmin nuorempi veli, luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija.  Henry William Pickersgill (1782-1875); Paris, 1831; Öljymaalaus; 142 x 109 cm © Privatsammlung

Veljekset vaikuttivat Humboldt-yliopiston ja mm. Berliinin vanhimman museon Altes Museumin perutamiseen. Heidän nimeään kantaa myös tuleva rekonstruoituun kuninkaanlinnaan Berliiniin keskustaa tuleva näyttelykeskus. Keskus ei ole vielä avautunut, mutta sitä on jo ehditty kritisoida siitä, että nimestään huolimatta sinne ei tule veljeksistä kuin pieni tietonurkka.

Mitä Humboldt -näyttelystä voi suomalaisten museoiden kannalta oppia, painopisteenä saavutettavuus?

• Lisää saavutettavuus näyttelyprosessin kuvaukseen
• Jos näyttelyprosessia ei ole kuvattu, tai se on jäänyt toimiston ylähyllylle pölyyntymään, niin varmista että ainakin saavutettavuuden tarkistuslista on käytössä
• Jos kilpailutat näyttelyn arkkitehtuurisuunnittelun, niin lisää kilpailutusasiakirjoihin olennaiset saavutettavuusvaatimukset
• Jos näyttely suunnitellaan omana työnä, niin varmista että eri asiakasryhmien saavutettavuus on mukana suunnitelmassa
• Hyvä käsikirjoitus on tärkeä
• Ei ole tarpeen (eikä useinkaan edes mahdollista) tehdä eri asiakasryhmille sataprosenttisesti samanlaista näyttelyä. Kävijäpolut voivat olla erilaisia. Oleellista on taas hyvä käsikirjoitus.
• Ei tarvitse pelätä, että näyttelyn visuaalinen ilme kärsii liikaa saavutettavuuden huomioimisen vuoksi
• Museoalalla työskentelevät ovat yleensä osaavia kirjoittajia. Panosta selkokielisyyteen ja tekstien ymmärrettävyyteen. Tästä on iloa kaikille

Humboldt -näyttely Deutsches Historisches Museumissa 19.4.2020 saakka

Laama. Alexander von Humboldt; Tussi ja lyijykynä paperille; 10,8 x 7,8 cm © bpk / Kupferstichkabinett, SMB / Jörg P. Anders