Deutsches Historisches Museum, Berliini: Weimarin tasavalta ja demokratia

Olli Immonen

Weimarin tasavallasta (1919-1933) on omilta kouluvuosilta mielikuva, että kausi oli perinjuurin epäonnistunut. Saksan historian museossa Berliinissä esillä oleva Weimar -näyttely avaa aikakaudesta aivan uusia sävyjä. Tasavalta ei ollut pelkästään kansallissosialismin esihistoriaa eikä suora yhteys kohti barbaarisia aikoja.

"Ei enää sotaa" Pasifistinenen esite.Kansi: Käthe Kollwitz, Leipzig, noin 1924, Berlin© Deutsches Historisches Museum / S. Ahlers

Oli ylipäätään ihme, että Saksa kääntyi sekasortoisena kautena ensimmäisen maailmansodan jälkeen demokraattiseksi. Naapurimaista Italiassa fasistit ottivat vallan jo 1922. Useimmissa Itä-Euroopan maissakin valta päätyi autoritäärisille tahoilla. Saksassa vallasta kamppailivat useat aseelliset joukot, vahvimpina neuvostojen valtaan pyrkivä vasemmistososialistit ja vapaaehtoisista sotilaista ja oikeistolaisista muodostuvat vapaajoukot. Tasavaltakin piti perustaa Weimarissa, koska Berliini oli liian levoton paikka kansalliskokoukselle. Lopulta saatiin kuitenkin vaalien kautta perustettua demokraattinen tasavalta. Ensimmäisissä vaaleissa SPD sai 37.9 % äänistä ja oli uuden tasavallan vahvin puolue. Hallitus muodostettiin SDP:stä ja konservatiivisista puolueista. Nyky-Saksassa sosiaalidemokraattien kannatusprosentti on laskenut lähemmäksi kymmentä prosenttia, ja puolue etsii epätoivoisesti uutta suuntaa.

Weimar-näyttelystä© Deutsches Historisches Museum, David von Beckerksti

Näyttely ei ainoastaan kerro Weimarin tasavallan historiasta ja saavutuksista, vaan sen ydin on demokratia. Tämä teema liittää näyttelyn nykyhetkeen ja ajankohtaiseen keskusteluun liberaalin demokratian kriisistä ja politiikan suunnasta nykymaailmassa. Näyttelyn nimi ja lähtökohta ovat perustuslakitutkija Hans Kelsen kirjasta ”Vom Wesen und Wert der Demokratia” (1920). Kelsenin näkemyksen mukaan demokratia on paras hallintomuoto. Vapaus ja yhdenvertaisuus eivät ole vain demokratian peruspilareita, vaan samalla myös oikeuttavat demokratian idean.

Vapauden ja yhdenvertaisuuden ennennäkemätön kukoistus nostetaankin näyttelyssä esille. Weimarin tasavalta sai aikaan Saksaan työttömyysvakuutusjärjestelmän, vapautti naiset äänestämään ja tasa-arvoisemmiksi kuin koskaan Saksan historiassa ja vapautti seksuaalisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja kohtelua.

Näyttelyn esineistöä: Weimerin kaudella vaikuttaneen  seksuaalisuuden tutkijan, seksuaalisen vapautumien pieneerin ja homoseksuaalisen oikeuksien puolustajan Magnus Hirsfeldin arkiston kokoelmasta. Japanilainen dildolaatikko. 
Japani, noin 1930
© Archiv der Magnus-Hirschfeld-Gesellschaft

Valtion ja kirkon suhde uudistettiin. Weimarin tasavaltaan muodostui kokonaan uusi massamedia – radiovastaanottimien määrä kasvoi vuonna 1925 miljoonaan muutamaa vuotta aiemmasta 15 000:sta.

Ja tietysti tunnetaan myös tasavallan saavutukset kaupunkisuunnittelun ja muotoilun osalta. Tänä vuonna vietetäänkin paitsi Weimarin tasavallan satavuotisjuhlaa, niin myös arkkitehti Walter Gropiuksen perustaman Bauhausin juhlavuotta.

Yksi näyttelyn kohokohdista on näyttelyyn rakennettu modernin keittiön rekonstruktio. Kyse on Margarete Schütte-Lihotskyn suunnittelema keittiö 1920-luvun Frankfurtin laajoihin sosiaalisen asuntotuotannon hankkeisiin. Tavoitteena oli, että jos rakennukset suunniteltiin käytännöllisyyttä ajatellen, niin myös asuminen tällaisissa rakennuksissa tuli suunnitella toimivuus edellä. Esikuvana oli junan ravintolavaunukeittiö, jossa tuli pystyä tekemään ruokaa äärimmäisen pienissä tiloissa suurelle joukolle matkustajia. Uutuutena keittiössä olivat mm. astioiden kuivaustelineet, kuten suomalaisissa mallikeittiöissäkin.

Römerstadtin asutus, Frankfurt
Hermann Treuner, Frankfurt a. M., 1930
© Historisches Museum Frankfurt / Horst Ziegenfusz

Frankfurtin keittiö
1926, Arkkitehti: Margarete Schütte-Lihotzky
© Deutsches Historisches Museum / David von Becker

Demokratian olemusta pohditaan laajassa oheisohjelmistossa ja näyttelyyn liittyvässä Demokratialaboratoriossa. Pajan keskustelupisteissä nostetaan esille erilaisia teemoja. Kysytään mm. mitä merkitystä lehdistön- ja mielipiteen vapaudella on meille. Pajassa vieraillessa näytti, että kouluryhmät kävivät aktiivista keskustelua työpajavetäjien kanssa.

Demoratialaboratorio. Mielenosoituskyltti #MyHeadMyChoice
Museum Neukölln
© Deutsches Historisches Museum/I. Desnica

Demokratialaboratorio. Ensin pitää pelastaa maapallo!

Kuva Olli Immonen

Museoiden vaikuttavuutta ja asemaa ajankohtaisessa keskustelussa pohditaan aina ajoittain. Weimar on askel hyvään suuntaan. Näyttely on museokäynniksi myös poikkeuksellisen saavutettava – sisäänkäynnissä mainostetaankin, että näyttely on kaikille. Saavutettavuuteen kuuluvat näkö- ja kuulo- ja kosketuskäyttö, päätekstit pistekirjoituksella, selkokielisenä. Viittomakieliset videot ovat mukana ja värimaailmakontrastit on huomioitu.

Aivan kaikki ei kuitenkaan ollut onnistunut. Kaksikieliset ei-selkokieliset näyttelytekstit olivat kovin pitkiä ja osin huonosti valaistuja. Muutenkin näyttelytekniikasta voi useampaa mieltä. Näyttelyrakenteet olivat  metalliputki-rakennustelineitä. Tätä perustellaan näyttelyn oheismateriaalissa läpinäkyvyydellä, kuten demokratiaan kuuluu.

Weimar: Vom Wesen und Werte der Demokratie 22.9.2019 saakka. Deutsches Historisches Museum, Berliini. Avoinna joka päivä klo 10-18.

Uusi Bauhaus –museo avataan Dessaussa 8.9.2019